Yrityskummitoiminnassa törmäämme toistuvasti samaan tilanteeseen: liiketoiminta toimii, asiakkaita on, mutta rahoitusta ei saa silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Tämä kokemus toistuu yrityksestä ja toimialasta riippumatta.
Rahoituksen puute näkyy suoraan yritysten arjessa
Mikroyritykset muodostavat valtaosan suomalaisista yrityksistä ja ovat keskeinen osa paikallista elinvoimaa, työllisyyttä ja palvelutarjontaa. Tästä huolimatta mikroyritysten rahoitus on jo pitkään ollut yksi yritystoiminnan suurimmista haasteista.
Haasteet kohdistuvat erityisesti yksinyrittäjiin, nuoriin yrityksiin ja alle 200 000 euron liikevaihdon yrityksiin. Yritystoimintaa joudutaan rahoittamaan luottokorteilla, lähipiiriltä saaduilla lainoilla, avustuksilla ja starttirahalla. Yrittäjiltä saadun palautteen perusteella osa pankeista ei myöskään ota aloittavia yrityksiä asiakkaikseen.
Me yrityskummit olemme huomanneet mikroyrityksiä mentoroitaessa saman tilanteen ja tätä samaa tukee myös Kauppalehden ja Suomen Yrittäjien kyselyt, joiden mukaan noin joka viides pk-yritys kokee rahoituksen saannin vaikeutuneen viimeisen vuoden aikana. Alueelliset erot ovat merkittäviä: erityisesti Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa rahoituksen kireys koetaan selvästi pääkaupunkiseutua suuremmaksi. Yrittäjien mukaan rahoituksen saatavuus rajoittaa kasvua etenkin alueilla, joilla pankkikilpailu on vähentynyt.
Rahoitusrajoitteet eivät ole teoreettinen ilmiö. Yrityskummit kohtaavat jatkuvasti tilanteita, joissa investointeja siirretään, kehittämishankkeita supistetaan ja rekrytointeja jätetään tekemättä, vaikka liiketoiminta olisi perusluonteeltaan kannattavaa.
Maksukyky ratkaisee – mutta vakuudet ohjaavat päätöksiä
Käytännössä rahoituspäätökset nojaavat edelleen vahvasti vakuuksiin, vaikka mikroyritysten todellinen riski liittyy usein kassavirran ennustettavuuteen eikä vakuuksien puutteeseen. Monella mikroyrityksellä on toimiva asiakaskunta, realistinen kasvusuunnitelma ja positiivinen kassavirta, mutta lainan saaminen kariutuu vakuusvaatimuksiin. Tässä kohtaa syntyy selkeä ristiriita. Yrittäjät kokevat, että pankit eivät ymmärrä heidän liiketoimintaansa tai kassavirran dynamiikkaa. Pankkien johto puolestaan korostaa, että rahoituskelpoiset hankkeet saavat kyllä rahoitusta ja että luotonanto on jopa kasvussa.
Esimerkiksi OP Ryhmä kertoo tarkistaneensa luottopolitiikkaansa ja painottavansa aiempaa enemmän yrityksen maksukykyä. Osuuspankkien pk-yrityksille myöntämä rahoitus kasvoi viime vuonna noin kolmanneksella, ja pankin mukaan vakuusvaatimuksia ja takaisinmaksuaikoja on joustavoitettu. Myös Nordea kertoo kasvattaneensa pk-yritysten rahoitusta merkittävästi. Pankkien näkökulmasta rahoitusta on tarjolla, mutta vain riittävän vahvoille ja kannattaville hankkeille.
Mikroyrityksen näkökulmasta ongelma on usein siinä, että tulevaa maksukykyä ei pystytä esittämään rahoittajalle riittävän selkeästi. Tuleva maksukyky syntyy asiakkaista, hinnoittelusta, kassavirrasta ja kyvystä sopeuttaa toimintaa – ei pelkästään historiatiedoista tai vakuuksista.
Julkinen rahoitus täydentää markkinoita
Finnvera jatkaa mikroyritysten kasvuhankkeisiin kohdennettua lainaa. Finnveran Laina mikroyrityksen kasvuun tarjoaa uuden vaihtoehdon 1–9 henkilöä työllistäville mikroyrityksille, joilla on aito kasvutarve mutta rajalliset mahdollisuudet saada pankkirahoitusta. Lainan merkitys korostuu erityisesti ensimmäisten kasvuhankkeiden rahoituksessa. Se ei ratkaise kaikkia rahoitusongelmia, mutta madaltaa kynnystä lähteä kehittämään liiketoimintaa suunnitelmallisesti.
Yrityskummien rooli rahoituskeskustelussa
Yrityskummit sparraavat yrittäjää pohtimaan, mihin rahoitusta tarvitaan, mitä sillä tavoitellaan ja millaisia riskejä siihen liittyy, auttaa yrittäjää ymmärtämään ja jäsentämään yrityksen tulevaa maksukykyä sekä tekemään se rahoittajalle ymmärrettäväksi ennen rahoitusneuvotteluita. Usein tämä tarkoittaa kassavirran avaamista, kasvun realistista mitoittamista ja vaihtoehtoisten rahoitusratkaisujen läpikäyntiä.
Uudet rahoitusinstrumentit ja pankkien muuttuva luottopolitiikka tarjoavat lisää mahdollisuuksia, mutta ne eivät poista tarvetta kokonaisuuden ymmärtämiselle ja huolelliselle valmistautumiselle.
Yhteenveto
Mikroyritysten rahoitusongelma Suomessa on rakenteellinen ja pitkäaikainen. Pankit kertovat rahoituksen kasvusta ja lisääntyvästä riskinotosta, mutta samaan aikaan moni mikroyritys kokee rahoituksen saannin vaikeutuneen. Tämä kuilu syntyy usein siitä, että yrityksen tuleva maksukyky ei tule riittävän selkeästi näkyväksi rahoituspäätöksiä tehtäessä.
Jos mikroyrityksiltä odotetaan kasvua, työllistämistä ja uudistumista, myös rahoituksen on kuljettava mukana – erityisesti yritystoiminnan alku- ja kasvuvaiheessa.
Timo Ronkainen, yrityskummi Helsinki
timo.ronkainen(at)yrityskummit.fi
