Blogi

Yritystä ostamassa (1.11.2022)

Kuten myyjiä, myös ostajia on hyvin erilaisia ja siten asialla ollaan hyvinkin erilaisten syiden takia. Ostamisesta kiinnostuneella toisella yrityksellä syynä voi olla vaikkapa kilpailijan ostaminen pois markkinoilta. Tai sitten ostamisella halutaan kasvattaa omaa liiketoimintaa, etenkin silloin kun ostettavan yrityksen toiminta on synergiassa oman toiminnan kanssa. Nykyisin saman alan yrityksen ostamisen syy voi hyvin olla myös se, että kaupan myötä saadaan osaavaa työvoimaa. Näin etenkin aloilla, joissa koetaan työvoimapulaa kuten esimerkiksi IT-alalla.

Toki ostajana voi olla myös yksityishenkilö, jonka haaveena on tulla yrittäjäksi ja nyt se unelmien kohde tuntuisi olevan myytävänä. Siispä ostajien intressit voivat olla hyvin erilaisia.

Joka tapauksessa hyvin usein yrityksen ostaminen on uusi ja tuntematon asia, jossa tarvitaan ulkopuolista apua. Tämä ulkopuolinen, puolueeton, asiantuntija voi aivan hyvin olla vaikkapa yrityskummi, joka työelämässään on ollut tekemässä yrityskauppoja.

Yksi vinkki yrityksen ostamiseen on: Tee salapoliisityötä.

Ostettavasta yrityksestä pitäisi saada kaikki mahdollinen tieto päätöksen teon tueksi ja tämä tiedon keruu on syytä aloittaa jo ennen kuin ottaa yhteyttä myyjään. YTJ.fi -tietokanta antaa hyvät perustiedot, samoin Finderin avulla pääsee hyvinkin syvälle, etenkin ostamalla lisätietoja. Suomen Asiakastieto Oy antaa tietysti parhaat tiedot, mutta sinne päästäkseen pitää olla käyttäjäsopimus. Perustiedot saa siis kaikista yritysmuodoista mutta taloustiedot on mahdollista saada vain osakeyhtiö muotoisista yrityksistä.

Vieraile asiakkaana yrityksessä haistelemassa sen ilmapiiriä, tarkkaile henkilökunnan fiiliksiä ja jos mahdollista juttele toisten asiakkaiden kanssa ja kysele heidän kokemuksiaan. Ja jos yritys toimii omassa kiinteistössä, niin kierrä talo ympäri, takapihan sotkuisuus on usein merkki toiminnan ongelmista.

Seuraa yrityksen mainontaa, some-alustoja ja kaikkea julkisuutta. Onko mm. Facebook -sivujen aineisto ajan tasalla vai onko tieto vanhentunutta, onko yritys siis ajan tasalla vai onko toiminnassa hiipumisen merkkejä.

Mieti myös syitä, miksi yritys on myytävänä. Onko koko toimiala jo hiipumassa, onko syynä yrittäjän ikääntyminen tai toimialan kilpailun kiristyminen? Jos myynnissä olevan yrityksen toimiala on sinulle tuntematon, saat ajantasaista tietoa julkisesta toimiala.fi – tietokannasta, sitä ylläpitää ja päivittää Työ- ja elinkeinoministeriö.

Tämän salapoliisityön jälkeen on edessä kauppaneuvottelut ja niihin pätee yksi varma vinkki: jos myyjä haluaa mahdollisimman nopeasti toteuttaa kaupan niin silloin pitäisi hälytyskellojen soida.

Korostan tätä taustatietojen tärkeyttä sillä olen monesti tavannut yrityksen ostajan, joka jonkin ajan kuluttua kaupasta toteaa, ettei tämä ollutkaan ihan soiva peli eli yllätyksiä tuli vastaan.

Joka tapauksessa toimivan yrityksen ostaminen on monin kerroin turvallisempaa kuin kokonaan uuden perustaminen. Ostaessasi yrityksen hyppäät ikään kuin liikkuvaan junaan ja esimerkiksi kassavirta alkaa heti, koska asiakaskanta on valmiina. Myöskään alan kilpailutilanne ei muutu koska uutta toimijaa ei tule vaan entinen jatkaa toimintaansa.

Mutta vielä muistutus jatkajalle, tee edes jotain muutoksia ja uudistuksia toimintaan, kyllä asiakkaasi sitä odottavat. Eikä ne muutokset tarvitse välttämättä olla suuria. Esim. yhdelle hoivakodin ostajalle ehdotin, että vaihtaa ruokailutilan verhot ja maalaa seinät, se riitti.

Loppujen lopuksi, lopputuloksen osalta yrityskaupassa pätee ihan sama sääntö kuin asuntokaupoissakin: ostaja miettii, maksoikohan hän liikaa ja myyjä miettii, pyysiköhän hän liian vähän.

Tapani Hirvonen, yrityskummi, Suomen Yrityskummit ry:n hallituksen jäsen

tapani.hirvonen(at)yrityskummit.fi

-- Tapani Hirvonen (1__DSC8619.jpg)

Riskin olemus (14.10.2022)

Valmistelen agendaa seuraavaa kummitapaamista varten. Tarkoituksenamme on puhua alkaneen syksyn ja ensi vuoden aikana toiminnassa tarvittavista uusista linjauksista. Ajattelen, että käsittelisimme aihetta riskinhallinnan näkökulmasta. Toimintaympäristö on kovasti muuttunut ja sen mukana aiemmin tehdyt riskikartoitukset on syytä päivittää. Samalla tulee arvioida riskienhallinnan toimenpiteitä ja niiden tehokkuutta. Muilta osin liiketoimintasuunnitelmaan ei ole nyt tällä kertaa tarkoitus kajota. Siihenkin kajoamiseen voi tulla tarve kunhan ensin katsotaan nämä riskit. 

Riskienhallinnan periaatteet Kertaan mielessäni perusteita. Riskikartoituksessa on kaksi ulottuvuutta: riskin toteutumisen todennäköisyys ja riskin toteutumisen vaikutus. Kun nämä ulottuvuudet laitetaan koordinaatistoon saadaan riskeistä matriisi. Todennäköisyyden osalla asteikko on harvinaisesta lähes varmaan riskiin ja vaikutukseltaan lähes merkityksettömästä katastrofaaliseen. Usein käytetään 1-5 asteikkoja, josta saadaan 25 solun matriisi.

Riskit nimetään. Nimeen voidaan myöhemmin viitata ja se helpottaa jatkokäsittelyä. Esimerkiksi sähkökatkon todennäköisyys on arviolta luokassa 3 ja vaikutus luokassa 4. Näillä arvoilla esimerkkiriski asettuu matriisissa punaiselle alueelle ja sen hallinta edellyttää välittömiä toimenpiteitä (varavoiman hankintaa tms).

Riskin olemus Riskilajeja on lukuisia. Yleensä kartoitetaan ainakin strategiset ja toiminnalliset riskit. Riskejä liittyy sekä jatkuvaan liiketoimintaan että erityisesti liiketoiminnan epäjatkuvuustilanteisiin, esim. yrityskauppoihin, fuusioihin, sukupolvenvaihdoksiin jne.

Erityistä riskiä liittyy aivan uuden liiketoiminnan avaukseen. Näin etenkin jos on kyseessä markkinoilla poikkeavat tuotteet tai palvelut.  Asiakkaiden osto- ja kulutustottumusten muuttaminen vaatii markkinavoimaa ja pääomaa.

Kartoituksessa havaituille kaikille riskeille mietitään ja kirjataan hallintasuunnitelma, vastuuhenkilö, aikataulutus ja arvioidaan hallintatoimien teho.

Tuotto ja riski ovat sidoksissa toisiinsa. Hyvin kannattava liiketoiminta on yleensä riskipitoista. Harkittu riskinotto edellyttää silloin riittäviä pääomia.

Riskinottohalukkuus määrittää hallintotoimien painotusta. Riskiä välttävä yritys kohdistaa hallintatoimia myös vaikutukseltaan vähäisiksi arvioituihin seikkoihin. Toisaalta vakavarainen yritys voi jättää vähäisiksi arvioidut riskit vähemmälle huomiolle.

Hallintatoimet ovat rajallisia. Kaikkea riskiä ei voi poistaa. Toimet eivät ole joko riittäviä tai ovat liian kalliita toteuttaa.  Liian riskipitoista liiketoimintaa tulee karsia ja välttää.  Viimekädessä yrityksen riskiottohalu ratkaisee sen miten paljon riskiä otetaan.

Agenda Yrityskummina roolini on toimia palavereissa fasilitaattorina.  Olen ulkopuolinen enkä kovin laajassa määrin tunne yrityksen liiketoimintaa. Tunnen sitä kuitenkin riittävän hyvin niin, että voin johdattaa keskustelua omalta kokemuspohjaltani vastaavista tilanteista muista yrityksissä.  Voin esittää kaikenlaisia kysymyksiä jotka mahdollisesti sitten ohjaavat yrittäjää oman toimintansa kehittämisessä.  Teen nyt listan asioista jotka haluan käydä seuraavassa palaverissa läpi. Niiden avulla voidaan lähestyä riskin olemusta analyyttisesti riskilajeittain. Listan tulee varmasti asioita jotka eivät ole juuri tässä tapauksessa relevantteja. Etukäteen ei kuitenkaan voi tietää mitkä seikat herättävät hyödyllistä pohdintaa ja uusia ideoita.

Strategiset riskit Onko toimintaympäristön muutoksilla vaikutusta liiketoimintaa. Kohdistuuko toimialalle uusia uhkatekijöitä. Onko yrityksen riskinottohalussa tapahtunut muutoksia. Muuttuvatko asiakkaiden kulutustottumukset ja kulutushalukkuus. Voidaanko toimintaa jatkaa nykyisellä tavalla. Mitä muita strategisia riskejä on edessä.  Miten voidaan seurata ja ennustaa toimintaympäristön muutosta. Onko odotettavissa tilanteita jotka edellyttävät toiminnan välitöntä lopettamista. Tarvitaanko exit-suunnitelma.

Toiminnalliset riskit Riittääkö energia, miten hoidetaan mahdolliset sähkökatkot.  Onko käytettävissä vaihtoehtoisia energialähteitä ja lämmitystapoja. Hankitaanko aurinkopaneleita, aggregaatti, akkuja, invertteri jne.  Toimiiko logistiikka kaikissa olosuhteissa. Saadaanko tuotantovälineet huollettua ja uusittua. Onko tietoturva kunnossa. Ovatko varmuuskopiot ajan tasalla ja eri laiteilla.  Miten toimitaan jos netti ei toimi. Onko vakuutusturva ajan tasalla. Tarvitaanko erillinen liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelma.

Taloudelliset riskit Mitkä kustannukset nousevat ja voidaanko arvioida miten paljon. Miten säilytetään katetaso, mikä on kriittinen myyntikate ja käyttökate. Huolehditaan että laskenta on ajan tasalla ja että käytetään oikeita mahdollisesti muuttuneita omaisuusarvoja.  Tehdäänkö ylimääräinen inventaario. Onko epävarmoja myyntisaamisia. Mitkä ovat säästötoimet. Voidaanko hintoja nostaa. Riittääkö kassa ja säilyykö vakavaraisuus. Miten pitkään voidaan toimia ilman kassavirtaa. Täytyykö tehdä kassavirtalaskelmia toiminnan vaihtoehtoisille skenaarioille.  Selvitetään mahdollisesti tarvittavan rahoituksen saatavuus ja hinta.

Markkinariskit Miten varmistetaan raaka-aineiden saatavuus.  Onko vaihtoehtoisia tavaran ja palvelujen toimittajia. Mietitään mitä tiedetään tärkeiden asiakkaiden tilanteesta. Mikä on kilpailutilanne markkinoilla, poistuuko  toimijoita tai tuleeko uusia.

Henkilöstöriskit Tarvitaanko poikkeustilanteisiin valmennusta. Miten henkilökunta jaksaa, mitä voidaan tehdä jaksamisen varmistamiseksi. Joudutaanko lomauttamaan, saadaanko poistuvien tilalle uusia henkilöitä.

Hyöty Tuossahan sitä pohdittavaa jo onkin yhteen palaveriin. Riskikartoituksessa olennaista ei ole se, että syntyy matriisi.  Arvokasta on keskustelu jota kartoitusprosessissa käydään ja jossa suurimmat ongelmat tunnistetaan.  Kartoitus lisää varmuutta ja jatkuvuutta yrityksen liiketoimintaan.  Riskin olemuksen parempi tunteminen voi ohjata muutoksiin strategiassa.

Heikki Honkanen, yrityskummi, Suomen Yrityskummit ry:n hallituksen jäsen 

heikki.honkanen(at)yrityskummit.fi

 -- Heikki Honkanen (Heikki_Honkanen.JPG)

Yrittämisen ilot ja surut - yrityskummin myötäeläminen (5.9.2022)

Olen toiminut yrityskummina Pohjois-Pohjanmaalla jo kohta neljätoista vuotta. Minulla on ollut ilo ja kunnia sparrata ja kuunnella, kenties auttaakin kymmeniä yrittäjiä ja yrityksiä.

Aluksi kerron viimeaikaisesta yrittäjän tapaamisesta ja meidän keskustelustamme, joka liittyi tilaamaani työhön. Palkkasin tänä kesänä aidan maalaukseen albanialaisen yrittäjän. Hänen perheyritykseensä kuuluu neljä vakinaista työntekijää. Lisäksi yritys työllistää tilapäisiä työntekijöitä. Yrittäjä kertoi tulleensa Suomeen 16 vuotta sitten. Hän meni heti kielikurssille ja opittuaan hieman suomea hän meni työnvälitystoimistoon ja halusi työpaikan. Hyvän kielitaitonsa ja ravintola-alan kokemuksen perusteella hän saikin töitä heti. Seurattuaan myytäviä yrityksiä hän löysi etsimänsä ja osti yhdessä suomalaisen puolisonsa kanssa siivous- ja remonttialan yrityksen.

Tärkein asia heidän yrityksensä toiminnassa on ihmisten auttaminen ja kuunteleminen. Asiakkaina on muun muassa ikäihmisiä, joiden pihat he pitävät kunnossa: kesällä on ruohonleikkuuta ja talvella lumitöitä. Työn tehtyään he jäävät keskustelemaan asiakkaiden kanssa - kahvit ja leivotut piirakat kuuluvat tietysti kuvioon. Juttutuokio voi kestää parikin tuntia. Näin he tekevät samalla sitä tärkeää sosiaalista työtä mihin suomalaisilla ei tahdo riittää aikaa. Arvostan suuresti tuota heidän tekemäänsä työtä. Monet meistä voisivat ottaa opiksi tästä. Ahkeruus, ystävällinen palvelu, asiakkaan huomioon ottaminen eikä pelkkä voiton maksimointi mielessä. Ja aitakin maalattiin ja korjattiin hyvin.

Yrittäjän tarinaa kuunnellessa tunnistin yhteneväisyyksiä yrityskummien mentorointiin. Tärkeintä mentoroinnissa on kuunnella ja sparrata yrittäjää. Saattaa olla parempikin, ettei yrityskummi tunne yrittäjän toimialaa syvällisesti, jotta hän voi tehdä niitä ”outojakin” kysymyksiä. Minullakin on ollut mentoroitavana useita eri alojen yrityksiä, joiden toimialaa en ole tuntenut. Esimerkiksi voin ottaa arkkitehtialan, jossa haasteena oli henkilöstöpolitiikka tai paremminkin sen osaamattomuus. No, asia tuli autetuksi ja heillä menee hyvin.

Mitä sitten yrittäjä haluaa ja voi vaatia yrityskummilta? Useimmiten avuksi tai juttukaveriksi haetaan puutteellisen talous- ja tai markkinoinnin osaamisen takia. Tosin monesti se syy voikin olla ihan toinen, kuten yksityiselämän vaikeudet, halu kasvattaa yritystä jne. Viime vuosikymmenen aikana yksinyrittäjien määrä on lisääntynyt ja heiltä tulee paljon mentorointipyyntöjä. Hyvä niin. Kokemukseni mukaan useimmilla on kasvuhaluja, mutta heitä mietityttää ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Kyse ei kuitenkaan ole taloudesta - yritysten taseet ovat kunnossa – vaan päällimmäisenä kysymyksenä on mistä löytää oikea työntekijä, miten motivoida ja kouluttaa hänet? Siinä me yrityskummit voimme auttaa.

Meitä yrityskummeja koko maassa on yli 1 000, joten osaamistakin on sen mukaan. On myynnin- ja markkinoinnin osaajia, kansainvälistymisen osaajia, talouden- ja henkilöstöpolitiikan- sekä yhteiskunnallisten asioiden osaajia. Toimintamme maksuttomuus ja luottamuksellisuus saavat yhä useammat yrittäjät hakemaan meitä kaveriksi kehittämään yrityksensä kasvua ja menestymistä, hyvä niin. Meille on tullut myös uusia nuorekkaita ja osaavia kummeja ikäluokissa 40–60 ja se on hieno asia jatkuvuutemme kannalta.

Nämä kohta neljätoista vuotta yrityskummina olleena voin todeta tämän vapaaehtoistyön antaneen minulle paljon: pääkoppa pysyy kunnossa, olen suorittanut yrityskummien Yrityskummi-Akatemian kolmiosaisen koulutusohjelman, seuraan aikaa, olen saanut paljon uusia hyviä ystäviä sekä yrittäjistä että kummeista. Oman kokemukseni myötä olen voinut ja saanut auttaa monia hyviä ihmisiä, yrittäjiä. Yrityskummina toimiminen on vastavuoroisesti antanut myös minulle monia hienoja hetkiä.

Risto Luttinen, Vuoden Yrityskummi 2022                                                                                

risto.luttinen(at)pp.inet.fi

-- (Risto_Luttinen.jpg)

Onko yrityksesi myyntikunnossa? (10.8.2022)

Lomat, jos niitä on mahdollista pitää, on erittäin hyvä lääke ihmiselle ja eritoten yrittäjälle. Jokainen meistä kaipaa virkistystä, pientä helpotusta ja paneutumista oman kiintoisan harrastuksen pariin. Lomat alkavat olla takana päin ja nyt pitäisi olla akut niin sanotusti ”täynnä virtaa”, joten jaksetaan taas suoriutua vaativista tehtävistä.  

Yrityskummit ovat myös lomailleet, jotkut täysin, toiset puolitehoisesti, koska ovat hoitaneet kesäaikaan kummitehtäviä. Läpikävinkin meille yrityskummeille tulleita tehtäviä ja onhan se aivan mahtava erityylisten pyyntöjen määrä ja kirjo, joissa olemme saaneet auttaa yrittäjiä. Nämä kuluneet kaksi viimeistä vuotta ovat keskittyneet tuki- ja apupyynnöissä selvästi talouden ja kannattavuuden lisäksi omistajanvaihdosasioihin. Täytyy myöntää, että yrittäjät ovat selvinneet menneistä kahdesta vuodesta odotettua paremmin, tai sitten emme ole vielä tietoisia kaikesta siitä mikä meitä mahdollisesti odottaa.

Yrittäjien talousapu, joka auttaa talousvaikeuksiin ajautuneita ja ajautumassa olevia yrittäjiä on valtakunnallinen palvelualusta, joka tarjoaa tukea yrittäjille maksuttomasti yhdestä palvelunumerosta. Talousavussa päivystävät asiantuntijat vastaavat soittoihin ja yrittävät auttaa soittajaa puhelimitse. Jos tapahtuma ei ratkea puhelun aikana, se eskaloidaan yrittäjän alueelle ja siellä asiaa voi jatkossa auttaa yrityskummi tai joku muu alueellinen palvelutaho esimerkiksi paikallinen velka-apu. Kokemukseni perusteella tämä toimintamalli ja palvelu on mielestäni erittäin hyvä.

Omistajanvaihdos, joka väistämättä tulee jokaisen yrittäjän kohdalle jossakin vaiheessa, on myös yleistynyt tukipyynnöissä tänä vuonna. Voidaankin arvioida, että tulevina vuosina niiden määrä lisääntyy yrittäjien ikärakenteen takia. Esimerkiksi Keski-Suomessa tähän kysymykseen on paneuduttu erittäin vahvasti yhteistyössä kuntien elinkeinoelimen, yrittäjäjärjestön, ELY-keskuksen, rahoituslaitoksen, Kauppakamarin, Finnveran ja konsulttien kanssa. Omistajanvaihdoksista järjestetään alueella yrittäjille suunnattuja tiedotustilaisuuksia, joissa valmennetaan yrittäjiä tähän suureen ja vaativaan muutokseen. Lisäksi tilaisuuksissa on mukana omistajavaihdoksen läpikäyneitä yrittäjiä, jotka kertovat omakohtaisesti, kuinka heillä omistajanvaihdos onnistui.

Muutamat omistajanvaihdostapaukset ovat kuitenkin näyttäneet yhden karun asian yrittäjien tilanteesta. Yritys ei ole myyntikunnossa. Jos siinä tilanteessa - kun yrittäjä ottaa yhteyttä yrityskummiin - tehtäisiin yrityskauppa, niin yrittäjä ei saisi elämäntyöstään sitä korvausta mitä hän itse odottaa. Jokaisen yrittäjän tulisikin pitää yrityksensä joka hetki myyntikunnossa. Siitä on paljon hyötyä - ei pelkästään omistajanvaihdosta silmällä pitäen - vaan myös jokapäiväisessä elämässä. 

Yrityskummina olenkin kannustanut yrittäjiä tarkastelemaan yritystään ulkopuolisesta näkökulmasta: Ostaisitko itse yrityksesi ja mihin asioihin kiinnittäisit kauppaa tehdessä huomiota? Onko yrityksesi perusrahoitus kunnossa, onko kassassa rahaa, mikä on velkaosuus, onko yritykseen tehty viime vuosina investointeja, millaiset on yrityksen digitaaliset valmiudet, kasvuodotukset, tuottavuus. Pystyykö yritys siis kilpailemaan tulevaisuuden markkinoilla ja millaisia toimenpiteitä pitäisi tehdä, jotta yritys pysyy mukana kilpailussa? Me yrityskummit toimimme näissäkin asioissa yrittäjien keskustelukumppaneina, ja meiltä löytyy osaamista omistajanvaihdoksen valmisteluun. Kannattaa ottaa yhteyttä ja kysyä.

Mutta nyt kannustan ottamaan talteen luonnon antimia tulevalle talvikaudelle, josta ennustetaan taas kerran aivan erilaista kuin aikaisemmin. Pidetään ohjakset omissa käsissä, näin olemme selvinneet aikaisemmin ja tulemme selviämään jatkossakin. Yhteistyö on voimaa! 

Raimo Saarinen, yrityskummi, Suomen Yrityskummit ry:n hallituksen jäsen

raimo.saarinen(at)yrityskummit.fi

-- Raimo Saarinen (Raimo_Saarinen_IMG_7080.jpeg)

 

Pirkanmaan muotoisen pilven alla - paikallinen tukipalvelu auttaa (15.6.2022)

Pirkanmaan Yrityskummit ry ja Pirkanmaan Yrittäjät ry ovat tehneet jo vuosia yhteistyötä yhteisten asiakkaidensa eteen. Jokaisella yrityksellä on oma itsenäinen toimintamallinsa ja tapa toimia omilla haastavilla markkinoillaan. Tästä johtuen jokainen yritys on myös erilaisessa tilanteessa. Taloudellisesti tarkasteltuna osalla yrityksiä toiminta on hyvällä tai jopa erittäin hyvällä tasolla. Yritysten joukkoon mahtuu kuitenkin myös lukuisa määrä sellaisia yrityksiä, jotka ovat joutuneet omista tai itsestään riippumattomista syistä eriasteisiin maksu- ja talousvaikeuksiin. Nämäkin vaikeudet jakautuvat hyvin erityyppisiin vaiheisiin.

Yrityksille ja yrittäjille on tarjolla paljon erilaista asiantuntevaa tukea, neuvontaa ja valmennusta. Sen oikean avun löytyminen on kuitenkin osoittautunut yrittäjille haastavaksi, varsinkin kun kyseessä on ns. ”monivammainen” yritys eli tukea tarvitaan usealta eri toimijalta. Tukea on tarjolla niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, maksutonta ja maksullista. Palvelun tarjoajilta on kuitenkin puuttunut ”kasvot”. Yrittäjä on joutunut varsinkin kriisitilanteissa etsimään apua useilta palveluntarjoajilta. Yrittäjien tukipalvelusta on puuttunut ns. yhden luukun palvelu tukihenkilöineen.

Elinkaaren eri vaiheissa olevien yritysten haasteet ovat moninaiset. Alkavien yrittäjien kohdalla tärkeimmiksi haasteiksi muodostuvat yrittäjyys itsessään, vastuu liiketoiminnasta, kokemattomuus, toiminnan rahoitus ja asiakkuudet.  Pidempään toimineiden yritysten haasteina ovat yrittäjän jaksaminen ja sairaudet sekä niiden myötä sosiaaliturva, talousvaikeudet ja huoli tulevaisuudesta. Myös yritystoimintaan liittyvän lainsäädännön heikko tuntemus, henkilöstöhallinto, myynti ja markkinointi, rahoitus, kasvunhallinta ja omistajanvaihdokseen liittyvät kysymykset ja riskit ovat pinnalla.

Edellä kuvatun selkeän tarpeen perusteella perustimme Pirkanmaalle vuonna 2016 paikallisen yrittäjien tukipalvelun, jossa lähtökohtana on asiakkaan yhteydenottokynnyksen mataluus ja helppous, koska kysymys on lähes aina arkaluontoisesta asiasta, pelosta ja epäonnistumisen tunteesta. Toiminnan täytyy olla myös luottamusta herättävä. Kun yrittäjä havaitsee toiminnassaan häiriöitä, hänen tehtävänään on ainoastaan ottaa yhteyttä.

Verkosto

Yrityskummit tarvitsevat ympärilleen laajan ja monipuolisen verkoston tukipalvelun toiminnan varmistamiseksi sekä luotettavan ja asiantuntevan palvelun tarjoamiseksi talousvaikeuksiin joutuneille yrityksille. Kaikki verkostoon kutsutut toimijat luovat yhdessä sellaisen kokonaisuuden, joka laajuudessaan vastaa niitä elementtejä, joita tarvitaan palvelun tuottamiseen.

Kaikkien toimijoiden lähtökohtana oli vapaaehtoisuus ja maksuton palvelu. Yksi tärkeimmistä asioista verkostoon valittujen kohdalla oli ”kasvojen” eli pysyvän yhteyshenkilön nimeäminen. Verkoston tehtävänä on kokonaisuudessaan auttaa vaikeuksiin joutunutta yrittäjää myös ohjaamalla hänet ”Acutan” kautta yrityskummeille ja sen kautta oikean asiantuntijaan luokse.

Koulutus

Toimintamme tavoitteena on jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan ollut pk-yritysten ja yrittäjien henkilökohtainen auttaminen niin kasvun tiellä, kuin vaikeissakin tilanteissa. Koska toiminnassamme on vuosittain mukana yli 700 pirkanmaalaista yritystä, on selvää, että siitä työstä selviäminen vapaaehtoisvoimin vaatii laajaa ja asiantuntevaa verkostoa sekä kummitoimintaa tukevaa, asiakastarpeista rakennettua koulutusta.

Nyt Pirkanmaalla on toteutettu yhteistyössä Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa kolme lähes vuoden kestävää YNEAT-koulutusta (Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto), jotka räätälöitiin kummitoimintaan ja tukipalveluun sopivaksi. Yli 60 yrityskummia on jo tutkinnon suorittanut. Viimeinen YNEAT-koulutus päättyy syksyllä 2022 ja silloin tutkinnon suorittaneita on lähes 90 eli puolet alueemme jäsenistöstä.  

Koulutuksen tarkoituksena on kummien yhteisöllisyyden lisääminen ja verkostoituminen, asiakastarpeiden syvällinen ymmärtäminen ja omien osaamisalueiden vahvistaminen.

YNEAT-tutkinnon suorittaneista reilut kaksikymmentä henkilöä aloitti alkuvuodesta syventävän valmennuksen, joka keskittyi asiakaskokemuksen kehittämiseen ja palvelumuotoiluun.

Toimintamalli

Tukipalvelun perusajatuksena on henkilökohtainen tapaaminen kriisiin joutuneen yrittäjän kanssa ja tukihenkilön tehtävä on ohjata yrittäjä tarpeen mukaisten toimijoiden autettavaksi. Joissakin poikkeustapauksissa tapauksia voidaan hoitaa myös puhelimitse, mikäli tilanne on siten hoidettavissa.

1. Tunnistaminen (henkilökohtainen tapaaminen, yritysklinikka) tunnistetaan yrittäjän haasteet ja ongelmat sekä niiden laajuus

2. Palvelu (henkilökohtainen tapaaminen, yritysklinikka) tehdään riittävä analyysi yrittäjän tilanteesta ja tarjotaan henkilökohtaista tukea

3. Ohjaus (yrityskummi ja verkosto) tukihenkilön avulla tarjotaan verkostosta oikeaa palvelua

4. Tiedonjako varmistetaan verkostossa toimivien keskinäinen tiedonjako sekä ajantasaisen tiedon ylläpito tukihenkilöille

Yrittäjän tukipalvelu on nyt mallina osana kansainvälistä Early Warning-toimintaa, sekä paikallisena ohjeistuksena Yrittäjän talousapu-konseptille.

Tuliko palvelu tarpeeseen….

”Pirkanmaan muotoisen pilven alla” tukipalvelun suunnittelu- ja kehitysvaiheessa lähes 200 yrittäjää sai puhelimitse neuvontaa ja noin 150 yrittäjää henkilökohtaista tukea. Jokaisena työpäivänä teemme lähes 40 tuntia vapaaehtoista työtä yrittäjiemme toiminnan kehittämiseksi.

Harri Meller, yrityskummi, Suomen Yrityskummit ry:n hallituksen jäsen

harri.meller(at)yrityskummit.fi

-- Harri Meller (harri_meller.jpg)

Minulla on unelma - yrittäjän auttamisesta ajoissa (13.5.2022)

Olen vuodesta 2007 ollut mukana rakentamassa yrittäjän Talousapu-toimintaa. Työ lähti liikkeelle PTK-säätiön siipien suojissa. Meitä oli pieni joukko yrittäjyydestä kiinnostuneita ihmisiä ja kokoonnuimme Suomalaisen Työn Liiton tiloissa. Alku aina hankalaa – saadaksemme 100 000 euroa julkista rahaa toiminnan käynnissä pitämiseksi, ehtona oli toisen 100 000:n kerääminen elinkeinoelämän piiristä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että yksityisten ihmisten velkaneuvontaan julkista rahaa löytyi samaan aikaan useita miljoonia euroja. Useana vuonna mainitun julkisen tukisumman saamiseen tarvittiin hallituspuolueiden budjetin eduskuntakäsittelyn ”joululahjarahoja”, joita Kristillisdemokraattien Peter Östman ohjasi Talousavulle.

Melko pian toiminnan lähdettyä pyörimään minussa heräsi ajatus riittävän aikaisesta avun saamisesta yrittäjälle. Työskennellessäni tuolloin työeläkeyhtiön palveluksessa heitin siellä ehdotuksen siitä, voisiko ensimmäisen maksukarhukirjeen yhteyteen liitä tiedon Talousavusta. Ajatukseni ei toteutunut, liekö vaatinut liikaa ”kallista” ohjelmointityötä. Sittemmin – kuten tunnettua – Talousapu puhelinpalvelu siirtyi Työ- ja Elinkeinoministeriön alaisuuteen ja siten vakiintui.

Kuinka ollakaan vajaat pari vuotta sitten tietooni tuli EU:n Early Warning -hanke yrittäjän talousneuvonnaksi. Hanke oli loistojuttu ja on saamassa jatkoa. Pettymys sen sijaan oli, että lupaavasta nimestä huolimatta kovin paljon ”early warningia” ei ollut mukana. Suurimmaksi osaksi kyseessä oli parhainmillaankin meidän tavanomaista yrityskummitoimintaamme vastaavasta asiasta. Suomalaisittain positiivista hankkeessa oli kansainvälisen verkostoitumisen lisäksi se, että yrityskummit liitettiin osaksi kehittyvää Talousapua, jonka puitteissa Early Warning -toiminta Suomessa tapahtuu.

Kun Talousapu-toiminto on Early Warningin myötä saanut vähän uusia ajatuksia, niin tähdätään todella riittävän ajoissa tapahtuvaan yrittäjän auttamiseen. Jokainen yrityskummi on varmasti joskus törmännyt tilanteeseen, jossa ajattelee, että olisipa tuo yrittäjä ottanut yhteyttä aikaisemmin! Miten paljon helpompaa olisikin neuvoa ja auttaa, kun olisi vielä jäljellä resursseja ja pelivaraa.

Tavoitteena tulee olla, että yritysten ärhäkkäimmät velkojat verottaja ja työeläkevakuutusyhtiöt sekä myös pankit ja Finnvera saadaan mukaan herättelytyöhön. Käytännössä tämä toteutettaisiin niin, että heti ensimmäisen maksukarhukirjeen mukana menisi yrittäjälle liite avun saamisen mahdollisuudesta. Liitteessä voisi lukea esimerkiksi, että mikäli tämä karhu on oire vähänkin vakavammista tai pitempiaikaisemmista maksuvaikeuksista, niin apua on saatavilla. Sitä tarjoavat maksutta Talousavun puhelinneuvonta ja yrityskummit.

Verottajan kanssa on jo päästy vähän alkuun. Työeläkeyhtiöiden osalta asia toivottavasti lähtee etenemään, kun sitä esitellään yhtiöiden perintäryhmän kokouksessa 31.5. Myös tilitoimistot tulee saada juoneen mukaan, ja asia onkin jo niiden osalta etenemässä. Kunnollinen tilitoimistohan on näköalapaikalla havaitsemaan yrityksen alkavat vaikeudet.

Unelmani siis on, että viimeistään viiden vuoden päästä jokainen apua tarvitseva yrittäjä tietää, mistä sitä on saatavissa, ja että sitä on saatavissa maksutta niin, ettei pienyrittäjänkään tarvitse miettiä, onko minulla varaa avustajaan!

Jussi Peltonen, yrityskummi, Suomen Yrityskummit ry:n hallituksen jäsen

jussi.peltonen(at)yrityskummit.fi

 -- Jussi Peltonen (Jussi_Peltonen_web.jpg)

Mitä tehdä kun maksuvaikeudet yllättävät? (8.4.2022)

Moni yrittäjä on aikoinaan perustanut yrityksensä oman elämänsä menojen kattamiseen.  Rahaa on käytetty ruokaan, perheeseen, asumiseen ja vapaa-aikaan. Liian usein kuitenkin törmätään siihen tilanteeseen, että yritystoiminnan mahdollistama tulovirta ei riitä kaikkeen. Tästä seuraa hyvin tavanomainen negatiivinen kierre, joka johtaa maksuvaikeuksiin.

Yrityksen kaikki laskut on tietenkin maksettava maksuehtojen puitteissa. Joskus voi kuitenkin tulla tilanteita, että sisään tuleva raha viivästyy ja aiheuttaa maksuvaikeuksia. Toiminnan kausiluonteisuus, vajaakapasiteetillä pyöriminen tai tappiollisuus ovat tavanomaisia syitä maksuvaikeuksien takana. Harvemmin ongelmat syntyvät yllättäen ja yhdestä syystä. Useimmiten yksi ongelma johtaa toiseen ja hiljalleen yrittäjälle keräytyy ongelmavyyhti, josta todellisen syyn löytäminen ja etenkin sen myöntäminen on vaikeaa. Siksi lääkkeetkin vaikuttavat siihen useimmiten hitaasti. Eivätkä kaikki keinot ole kaikille soveltuvia.

Maksuvaikeuksien ennaltaehkäisy edellyttää kulukuria. Sanonta ” ei ne suuret tulot vaan pienet menot” on hyvä muistisääntö. Kun rahaa on käytettävissä vähemmän, niin tinkiminen ostotilanteessa ja edullisimman vaihtoehdon etsiminen auttavat jo eteenpäin. Ostovaiheessa maksuajasta sopiminen onnistuu helpoiten ilman lisäkustannuksia.         

Maksuvaikeuksien tullessa on tärkeää sopia maksujärjestelyistä velkojien kanssa, sillä useimmat velkojat voivat joustaa maksuaikatauluissa. Myös verottajan kanssa sopiminen onnistuu. Maksujärjestelyjä sopiessa on hyvä rajata velkojien määrä pieneksi, jotta korkokulujen ja viivästymismaksujen määrä ei moninkertaistu. Satunnaiset maksujärjestelyt eivät nosta kustannuksia, vaan paremminkin parantavat luotettavuutta maksajana. Satunnaiset lykkäykset eivät aina nosta kustannuksia, mutta jatkuvat maksujärjestelyt näkyvät hinnoissa tai kuluina.

Tärkeää on kuitenkin muistaa, että maksuaikatauluista tulee sopia heti maksuvaikeuksien synnyttyä, jotta tilanne ei pahene entisestään. Sen johdosta älä odota, että maksuvalmius kriisiytyy, vaan hae apua heti kun näet ettet selviydy lyhyen ajan maksuvaikeuksista. Apua löytyy esimerkiksi Yrittäjän talousavusta, velkaneuvonnasta, kuntien yrityspalveluista ja yrityskummeilta.

Maksuaikataulujen sopimisen lisäksi jokainen yrittäjä voi tehdä omia säästötoimia esim. materiaalikiertoa tehostamalla, tarpeettoman omaisuuden myynnillä, kapasiteetin sopeuttamistoimilla (lomautuksilla), saamisten sisääntuloa ja omaa laskutusta nopeuttamalla, omia maksuehtoja kiristämällä. Nämä toimet ovat hitaanpuoleisia, mutta auttavat talouden hallinnassa.

Maksuvaikeuksista ei kuitenkaan pääse eroon pikavipeillä, vaan ne useimmiten pahentavat tilannetta. Velkarahoituksen vaihtoehdoista yksinkertaisin on pyytää lisää maksuaikaa. Lainoitukseen liittyy aina sopimista vakuudesta, korosta ja takaisinmaksuajasta. Varsinaisen pankkilainan lisäksi kysymykseen voi tulla esimerkiksi saamisten myynti osamaksurahoituksella. Omistajien tai sijoittajien sijoitus yritykseen on tietenkin yksi vaihtoehto. Omistajien ja sijoittajien tavoitteena on saada yhtiöstä osinkoa, joka on myös kustannus. Ulkopuolisten sijoittajien hankkimiseen liittyy usein palkkioita ja hallinnon kustannusten kasvua. Hyvä on myös muistaa, että terve yritystoiminta perustuu kasvuun ja kasvun tuntomerkkinä ovat investoinnit. Investointi on panostus tulevaan tuotantoon. Täytyy kuitenkin huomioida, että ei ole yhtä viisautta, jolla yritystä johdetaan. Jokainen yritys on yksilöllinen ja yleispätevää ohjetta ei voi antaa.

Me yrityskummit tarjoamme osaamistamme ja kokemustamme maksuttomasti mikro-ja pk-yritysten liiketoiminnan haasteiden ratkaisemiseksi. Mikäli sinusta tuntuu, että haluaisit keskustella oman yrityksesi kehittämiseen liittyvistä asioista jonkun kanssa, niin hae itsellesi yrityskummia - vaikka heti verkkosivultamme.

Jarmo Kuntonen, yrityskummi, Suomen Yrityskummit ry:n hallituksen jäsen

jarmo.kuntonen(at)yrityskummit.fi

-- Jarmo Kuntonen (Jarmo_Kuntonen_pienkuva.jpg)

Voiko yrityskummi auttaa konkurssiin ajautunutta yrittäjää? (15.3.2022)

Kun konkurssituomioistuin asettaa yrityksen konkurssiin, alkaa siitä yrittäjälle uusi ja tuntematon huominen. Valitettavasti vieläkin konkurssin tehneeseen yrittäjään kohdistuu moraalista paheksuntaa, minkä myös yhteiskunta liittää taloudelliseen epäonnistumiseen. Usein yrittäjä saa rikollisen leiman, vaikka kaikki on saattanut tapahtua hyvässä uskossa ja rehellisesti - näin vain kävi.

Ikävää sinänsä, mutta tapahtuma jättää usein jälkensä myös perheeseen. Läheisten ja perheen tuki on korvaamaton, mutta jotain muuta tarvittaisiin. Yhteiskunnan apua ja tukea lienee turha tavoitella, koska yleensä suurimmat velkojat ovat verottaja sekä vakuutuslaitokset.

Jos yrityskummi on ollut yrittäjän tukena jo ennen konkurssia ja yhteistyö on ollut luottamuksellista ja palkitsevaa, niin silloin yrityskummin rooli saattaa olla yrittäjälle ratkaiseva matkalla uuteen huomiseen. Yrityskummi on saattanut yhteisen matkan aikana kysyä yrittäjältä muutamaan kertaan: ”mitäs jos käy näin tai näin tai näin…”

Voiko yrityskummi auttaa konkurssiin ajautunutta yrittäjää? Kyllä voi!

Mutta. Yrityskummin pitää ehdottomasti olla täysin tilanteen tasalla omasta roolistaan ja tekemisistään, varsinkin ennen konkurssiin asettamista. Konkurssimenettely on sen verran vaikea prosessi, josta pitää pysyä erossa, jos taidot ja osaaminen eivät ole ajan tasalla.

Usein yrittäjä on sokeutunut omaan tekemiseen. Yrityskummi voi olla juuri se, joka auttaa yrittäjää näkemään huomiseen selkeästi. Yrityskummi pystyy objektiivisesti analysoimaan yrittäjän ominaisuudet ja poimimaan entisestä elämästä ne osa-alueet, jotka yrittäjä osaa hyvin.  Yrittäjiltä löytyy yleensä aina ainutlaatuista erikoisosaamista jollain osa-alueella. Näillä keinoin päästään eteenpäin ja tilanne alkaa selkeytyä.

Puhelinapua on saatavilla, mutta mikä voima saa konkurssin tekijää soittamaan palvelunumeroon, jossa vastaa täysin tuntematon henkilö? Vieraalle avautuminen ei ole ehkä se ensimmäinen vaihtoehto.

Meidän yrityskummien roolin  tärkeimpiä asioita on osata kuunnella yrittäjää. Me kannustamme, innostamme ja kaikin keinoin pidämme yrittäjää pystyssä. Meidän tehtävään ei kuulu arvostelu. Kannustamme yrittäjää huolehtimaan omasta jaksamisesta, terveydestä ja muistamme sanoa: ” Älä luovuta, sinua tarvitaan vielä. Huominen tulee ja se on parempi.”

Meillä yrityskummeilla on erinomainen mahdollisuus auttaa yrittäjiä menestyksiin, mutta meillä on myös velvollisuus olla yrittäjien vierellä ja tukena myös epäonnistumisen hetkillä.

Voittajien ja häviäjien kentillä on yksinäistä.

Matti Kokko, yrityskummi, Suomen Yrityskummit ry:n varapuheenjohtaja

matti.kokko(at)yrityskummit.fi

-- Matti Kokko (Matti_Kokko_web.jpg)

Saako olla utelias? (11.2.2022)

Viime vuonna me yrityskummit teimme yli 11 000 tuntia vapaaehtoistyötä. Tämä työ - jota me kummit teemme - on monen yrityskummin oman panostuksen ja kiinnostuksen tulos. Olemme lähteneet mukaan tähän vapaaehtoistyöhön, koska meitä kiinnostaa yrittäjyys: miten kanssaihminen jaksaa omalla sarallaan ja miten yritys menestyy. Se, miten kukin meistä työskentelee, on meistä jokaisesta itsestämme kiinni. Mutta tavoite on meillä kaikilla yrityskummeilla sama - yrittäjän menestyminen tulevaisuudessa. Myös yrityskummi-nimellä on merkitystä, koska se antaa meille uskottavuutta ja brändimme muodostuu siitä.

Tapa jolla työskentelemme luo Suomen yrityskummien mielikuvaa ja muokkaa brändiämme. Mutta mikä on oikea tapa toimia yrityskummina?  Meille ei ole olemassa käsikirjaa, jota seuraamalla ohjaamme asiakkaan asetettuun lopputavoitteeseen. Yrityskummien yritysjohdollinen tietotaito on niin mittava ja toisistaan erilainen, että yhtä yhtenäistä ohjetta asiakkaan kanssakäymiseen ei voi olla.

Mutta tapa, jolla toimimme voi olla yhteinen: osaamalla kuunnella, osoittamalla kiinnostusta ja olemalla jopa uteliaita asiakkaamme alasta ja toiminnasta. Yksi tärkeimmistä taidoista on kuuntelemisen taito. Kuulemmeko vai kuuntelemmeko, näissä on valtava ero.  Yksi tärkeimpiä syitä, kun asiakkaamme hakevat yrityskummia on se, että he hakevat vastapeluria, jolle saa kertoa ja keskustella omasta tilanteesta. Mutta jaksammeko todella kuunnella ja näin saada selvyyttä asiakkaan todellisista tarpeista?  Meillä kokeneilla liikkeenjohdon osaajilla on helposti ratkaisuehdotus tarjolla ennen kuin olemme kuunnelleet asiakastamme loppuun asti.

Tähän kuuntelemisen jaloon taitoon ei ole mitään erityisiä kursseja. Se vaan on meistä jokaisesta itsestään kiinni millä intensiteetillä me kuuntelemme. Harvoin yrityselämässä löytyy toista sellaista kuuntelijaa kuin yrityskummi, konsultti ei sitä tee.

Toinen ominaisuus, jota ei voi opiskella muuta kuin elämän yliopistossa, on kiinnostus tai oikeammin uteliaisuus.  Mielestäni sana utelias on synonyymi sanalle kiinnostunut.  Mutta meitähän on jo lapsuudesta asti kielletty olemasta uteliaita ja se näkyy. On vaikea olla kiinnostunut asiakkaasta, jos emme ole uteliaita hänestä, yrityksen menneisyydestä ja tulevaisuudesta.  

Ruotsalaisyrityksen menestyminen maailman markkinoilla johtuu heidän kyvystä osoittaa vilpitöntä kiinnostusta tai tulisiko pikemmin sanoa uteliaisuutta asiakasta ja koko yrityksen toimintaa kohtaan. Ei siis vain pelkkää kiinnostusta tuotetta tai palvelua kohtaan. Tämä asiakasymmärrys voi olla yrityksen toimialan seuraamista tai miten kilpailijat toimivat. Uteliaisuus voi olla ihan arkisia havaintoja alasta ja yrityksestä kokonaisuudessaan. Tällainen positiivinen uteliaisuus asiakkaan toimialaan, joskus ihan uuteen sellaiseen, avartaa myös meidän yrityskummien toimialatuntemusta ja tuo piristystä arkeen.  

Uskon että yrityskummien brandi vahvistuu, kun jokainen meistä yrityskummeista panostaa henkilökohtaisiin tapaamisiin asiakkaiden kanssa, nyt kun se taas kohta on – toivottavasti - mahdollista.

Timo Rajakaltio, yrityskummi, Suomen Yrityskummit ry:n hallituksen jäsen

 timo.rajakaltio(at)yrityskummit.fi

-- Timo Rajakaltio (Timo-Rajakaltio.jpg)

Rakkaalla lapsella on monta nimeä (14.1.2022)

Kävin jokin aika sitten mielenkiintoisen keskustelun toiminnastamme ja sen nimestä. Tuore yrityskummi kysyi minulta, että ”mitä voin sanoa tekeväni, kun en voi yrityskummitella”? Kummittelenko sitten vaan?”

Sanojen kanssa päivätyössäni pörräilevänä totean, että mentorointi on tietysti se oikea verbi, mutta koska rakkaalla lapsella on monta nimeä, en pistä pahakseni sitä kummitteluakaan – koska voihan se välillä jopa olla sitä; ajatus jonkun asian tekemisestä kummittelee takaraivossa ja toinen ihminen voi auttaa sitä ajatusta konkretisoitumaan. Itselleni sana ”kummitteleminen” kuulostaa jopa mukavan humoristiseltakin ja piirtää kuvaa rennommasta ja vapaammasta, ei niin aikatauluihin sidotusta lähestymistavasta.

Ymmärrän kuitenkin hyvin myös sen näkökulman, että sanana kummittelu voi olla harhaan johtavaa ja antaa liian kevyen kuvan tästä vastuullisesta tehtävästämme sekä ammattimaisesta toiminnastamme. Onkin hyvä muistaa, että raportoimme toiminnastamme mm. tuntimääriä, asiakas – ja jäsentyytyväisyyttä, tapahtumiemme onnistumisia sekä yrityskummialueiden toimintoja eteenpäin niille tahoille, jotka toimintaamme rahoittavat, sekä myös omille yrityskummeillemme, joita luonnollisesti kiinnostaa toimintamme vaikuttavuus ja onnistuminen. Kaikkein tärkeimpänä ryhmänä tietysti asiakkaamme eli yrittäjät, joille Suomen Yrityskummit ry edustaa tiettyä laatua ja toiminnan tasoa. Tästä meillä ei ole varaa tinkiä eikä antaa turhien mielikuvien pilata pääasiaa.

Jos saisin itsevaltiaana päättää, niin yrityskummit olisivat yrittäjien tukihenkilöitä, vaikkapa ”tukkeja” mielummin kuin kummeja. Uudelle nimelle olisi helpompi myös luoda mielikuva kuin jo vakiintuneelle käsitteelle. Veikkaanpa, että suurin osa lukijoista tuli viimeistään tässä kohdassa miettineeksi uskonnollista kummikäsitettä tai sijoittajaa; kummia, joka ottaa yrityksen taloudellisesti siipiensä suojaan. Tästä ei yrityskummiudessa kuitenkaan ole kysymys ja vaikka jo 25 vuoden ajan olemme tehneet työtä tunnettuuden eteen, ei yrityskummitoimintaa silti yleisesti tunnisteta. Johtunee ehkä myös siitä, että ulkopuolisella rahoituksella toimivalla vapaaehtoisorganisaatiolla ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa Hesarin etusivun mainosta – tai minkään muunkaan sivun, ainakaan kovin säännöllisesti.

Olipa termi sitten mikä tahansa, yrityskummien toiminnan ytimessä on yrittäjän onnistuminen. Kaikilla, tarkkojen kriteerien mukaan valituilla yrityskummeilla, on valtavat määrät kokemusta ja tätä osaamista he haluavat käyttää yrittäjien hyväksi. Koska yrityskummi ei itse taloudellisesti hyödy toiminnasta, jää yrityskummin vapaaehtoistyön motivaatioksi vilpitön auttamisen halu sekä myös uuden oppiminen, sillä kohtaamisissa oppiminen on aina molemminpuoleista.

Yrittäjissä on paljon erilaisia toimijoita, mutta aika usein yrityskummi törmää kahteen asiaan: yrittäjän fokuksen hajaantuminen ja yletön haaveilu, tai sitten päinvastaisesti liika arkuus ja varovaisuus.  Yrityskummilta vaaditaan aika paljon kokemusta, pelisilmää ja rohkeuttakin tuoda esille epäkohtia, ja tämä onkin mielestäni toiminnan tärkein osuus. Koska yrityskummilla ei itsellään ole yrittäjään nähden taloudellisia intressejä eikä myöskään irtisanomisaikaa, voi yrityskummi puhua hyvinkin vapaasti. Aina ei yrittäjä puheesta pidä, mutta rehellisyys ja avoimuus ovat kuitenkin toiminnan avainasemassa. Hyvä on muistaa, että yrittäjä tekee kuitenkin aina päätökset itse ja yrityskummi on vain ajatusten pallotteluseinä.

Auttamisen ilo on yrityskummin sydämen asia, kutsuttiinpa tekemistä sitten millä nimellä tahansa.

Maija Aarnio, yrityskummi, Suomen Yrityskummit ry:n varapuheenjohtaja

maija.aarnio(at)yrityskummit.fi

-- Maija Aarnio pieni kuva (3_Aarnio_Maija_pieni_kuva.jpg)

Parempia päätöksiä kolmen kysymyksen avulla (16.12.2021)

Milloin teit viimeksi hyvän päätöksen? Saanko arvata: muutama hetki sitten. Miten voin sen tietää? Taustalla on tutkijoiden tulos siitä, että jokainen meistä tekee jatkuvasti päätöksiä, peräti 30 000 – 60 000 joka ainoa päivä. Joku niistä osui varmaankin viime hetkiin.

Entä miksi arvelen päätöksesi olleen hyvä? Päätöksistämme valtaosan – useimpien asiantuntija-arvioiden mukaan 90–95 prosenttia – teemme tiedostamattomasti, kuin automaattiohjauksella. Ne ovat usein hyviä päätöksiä, koska ne perustuvat aikaisempiin kokemuksiin ja toistoihin. Valinnoissamme heijastuvat myös mielemme pohjalla olevat tavoitteemme ja arvomme, eli nuo päätökset ovat hyviä omien kriteeriemme pohjalta arvioituina.

Mutta monien päätösten tekoon tarvitaan myös tietoista mieltämme. Kun toimimme työssä, kasvatamme yritystämme ja haluamme menestyä omalla sarallamme kohtaamme asioita ja tilanteita, jotka vaativat meiltä paljon harkintaa. Liiketoimintaan liittyvät ratkaisut eivät ole helppoja. Usein käy niin, että ajatuksemme alkavat kiertää kehää ja jäämme jumiin joihinkin ratkaisemattomilta tuntuviin kohtiin. Kuitenkin näitä isompiakin päätöksiä on pakko tehdä. Mikä neuvoksi?

Päätöksenteon prosessia voi tehostaa sillä, että ”paaluttaa” ajatustyötä muutaman kysymyksen avulla. Yrittäjälle erityisen oleellisia ovat seuraavat kolme kysymystä.

Miksi teen tämän päätöksen? Ensimmäinen, ja tärkein, kysymys on: miksi teen tämän päätöksen? Mitä haluan sillä saavuttaa? Miten päätös tukee yritykseni vision saavuttamista ja strategian toteutumista? Loppujen lopuksi, yrityksessähän ei pitäisi mitään muuta tehdäkään. Päätökset heijastavat aina tekijöidensä arvomaailmaa. Yrityksen päätösten tulee aina tavalla tai toisella tuoda hyötyä asiakkaalle. Vastuullisuus on toinen esimerkki tärkeästä perusteesta. On myös hyvä miettiä rehellisesti, onko tekemässä tiettyä päätöstä vain siksi, että muut tekevät samoin. Tai siksi, ettei itse uskalla muuttaa tuttua ja turvallista vanhaa toimintamallia, vaikka aavistaa, että syytä olisikin.

Mille perustan valintani? Toinen kysymys on: miten teen päätöksen, mille perustan valintani? Kokeneiden päätöksentekijöiden ohje tähän on, että kannattaa olla systemaattinen. Kun ongelma tai mahdollisuus on määritelty, tunnistetaan erilaiset päätösvaihtoehdot. Tämän jälkeen ne arvioidaan ennalta asetettujen kriteerien pohjalta.  Arvioinnissa tulee käyttää tietoa, kokemuksia ja dataa niin paljon kuin suinkin on mahdollista. Intuitiolla on tärkeä rooli erityisesti silloin kun on kyseessä ennalta tuntematon tai hyvin monimutkainen asiakokonaisuus. Miten-kysymykseen vastattaessa on siis olennaista, ettei hypätä johtopäätöksiin liian aikaisin, vaan edetään vaihe vaiheelta.

Keitä minun tulisi ottaa mukaan päätöksentekoprosessiin?  Kolmas kysymys on: kuka tai keitä minun tulisi ottaa mukaan päätöksentekoprosessiin?  Selkeää on, että vain yrittäjä itse voi tehdä lopullisen päätöksen. Kuitenkin on erittäin viisasta hankkia näkemyksiä eri tahoilta. Eri ihmiset näkevät asiat aina jossain määrin eri tavoin. Päätöksen laatu paranee poikkeuksetta, kun valintatilannetta tarkastellaan eri näkökulmista. Useat yritykset ottavat ulkoisiakin sidosryhmiä mukaan strategiaprosessiinsa omien työntekijöidensä lisäksi. Näin sitoutetaan eri tahoja yrityksen toimintaan samalla kun saadaan hyviä näkemyksiä tuloksellisen toiminnan rakentamiseen.

Kysymykset pitävät ajatusprosessin oikealla tiellä ja auttavat eteenpäin. Ne varmistavat, että päätös on niin hyvä kuin se voi olla – tulevaisuuden tilanteitahan emme kukaan voi kuitenkaan ennustaa. Päätös ei ole koskaan väärä, jos se on tehty hyvän prosessin pohjalta.

Palataanpa vielä noihin alussa mainittuihin tiedostamatta tekemiimme päätöksiin. Nehän pelastavat arkemme. Niiden ansiosta meille jää aikaa uppoutua paljon harkintaa vaativiin isompiin päätöksiin. Mutta vaarana on, että ajatteluumme syntyy aikojen kuluessa erilaisia vinoumia ja alamme toimia huomaamattamme ei-toivotulla tavalla. Niinpä meidän tottumuksemme pitäisi myös välillä ”kalibroida” – ja apuna voi käyttää tuota samaa kysymyspatteristoa.

Päivi Heikinheimo, yrityskummi

Kirjoittaja on yrityskummi, joka on julkaissut kirjan Päätöksen juoni (Alma Talent 2021). Hän julkaisee myös podcastia Päätäoikein. 

paivi.heikinheimo(at)keyconsulting.fi

 -- Päivi Heikinheimo (Päivi_Heikinheimo.jpg)

Kun aika on luopua (8.11.2021)

”Sukupolvenvaihdos, yrityskauppa, lahjanluonteinen kauppa, osakekauppa, MBO- kauppa, liiketoimintakauppa, EBO- kauppa, lahjoitus, osakeanti, spin-off -kauppa...” Kaikki sanoja, jotka liittyvät yrityksen omistusjärjestelyihin, osa yrityskauppoihin, osa sukupolvenvaihdoksiin ja osa molempiin. Eipä siis ihme, jos tämän asian kanssa ensimmäistä kertaa ollessa tekemisissä on pää pyörällä.

Ehkäpä olet ollut mukana jonkin pankin tai kehittämisyhtiön järjestämässä Omistajanvaihdos teema-illassa jossa suurin osa illan aikana saadusta tiedosta on mennyt ns. hilseen yli. Etenkin lakitekstit osaavat olla monimutkaisia ja ne eivät ihan ensi kuulemalla aukea.

Pääasia kuitenkin on se, että olet alkanut kerätä tietoa yrityksen omistusjärjestelyyn liittyvistä asioista. Se on hyvä alku sille, että joskus tilanne voi konkretisoitua. Ehkäpä aviopuoliso, rahoittajapankki, yrittäjäystävät, lapset tai joku muu sidosryhmä ovat jo osoittaneet huolensa asiasta.

Mikäli sinulla on työntekijöitä, niin myös he ovat huomanneet ikääntymistäsi ja pohtivat asiaa omista lähtökohdistaan. Esimerkiksi työporukoissa toimiva nuori mies, joka juuri on mennyt avioliittoon, miettii uskaltaako ottaa pankkilainan talon ostoa varten, kun työpaikan tulevaisuus on epäselvä.

Sanalla sanoen sinun päätöksesi vaikuttavat monen ihmisen elämään. Siispä miettiessäsi omistajanvaihdosta yrityksessäsi, niin aloita se ajoissa! Muista, että perheen sisäinen SPV ja taas vuorostaan yrityskauppa poikkeavat monella tavalla juridisesti ja verotuksellisesti toisistaan, vaikka molemmissa tapauksissa yritysjärjestelyitä tehdäänkin. Ja mikseipä ne työntekijätkin voisivat olla potentiaalisia yrityksesi ostajia, jos ei muita löydy. Tällöin puhutaan henkilöstöomistuksesta eli ns. EBO- kaupasta, jotka pikkuhiljaa alkavat yleistyä Suomessakin. Esim. USA:ssa EBO- kaupat ovat yleisiä ja niille on mm. ihan omat rahoitusjärjestelyt.

Jos taas olet siinä onnellisessa asemassa, että perheestäsi löytyy yritykselle jatkaja, niin onnittelen. Totuus nimittäin on, että vain neljännes omistajanvaihdoksista tapahtuu perheen sisällä, valitettavasti.

Mutta jos olet tässä tilanteessa, niin muista keskustella asiasta kaikkien asianomistajien - perillisten - kesken. Hyvä idea on koota koko perhe koolle ja puida asiaa yhdessä. Tällöin on syytä, että joku ulkopuolinen yrityksen tunteva henkilö, vaikkapa tuttu yrityskummi, on mukana tilaisuudessa.

Joskus minulta kysytään, miten pitkään yrityksen myymisessä menee. Olen usein vastannut, että se on normaali odotusaika eli yhdeksän kuukautta, joten harvoinpa asiat nopeasti etenevät. Toki on poikkeuksiakin. Mutta se perheen sisäinen SPV onkin sitten kimurantimpi juttu, sen lopulliseen toteutukseen voi kulua vuosia, jopa vuosikymmeniä.

Jollei sitten tee niin kuin eräs yrittäjä, jolla oli kolme poikaa. Hän kutsui minut ja perilliset sekä heidän vaimonsa yhteiseen palaveriin. Siellä hän itsevaltiaasti ilmoitti päättäneensä yrityksen osakekannan siirrosta pojilleen tarkan suunnitelman mukaisesti. Järjestelyn ehtona oli, että pojat tekevät nykyisten tai tulevien vaimojensa kanssa tiukan avioehdon niin ettei näillä ole mitään omistusoikeutta eikä hallintaoikeutta yhtiön omaisuuteen. Ei nyt eikä tulevaisuudessa. Kylläpä oli vaimojen posket punaisena, mutta SPV: n suunnitelma oli täten kiveen hakattu ja sillä mentiin.

Onnistunut omistajanvaihdos edellyttää siis valmistautumista ja moni yrityksestään luopuva yrittäjä on kokenut yrityskummin kanssa käytävät keskustelut tärkeiksi prosessin käynnistymiselle. Kun asiat, termit ja työkalut on kartoitettu yrityskummin kanssa, niin sen jälkeen on huomattavasti helpompi lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan omistajanvaihdosta asiantuntijoiden opastuksella.

Tapani Hirvonen, yrityskummi

Kirjoittaja on yrityskummi, joka työelämässään on ollut mukana toteuttamassa satoja yrityskauppoja ja sukupolvenvaihdoksia.

 -- Tapani Hirvonen (1__DSC8619.jpg)

Kuuntele, yrityskummi! (15.10.2021)

Uuden asiakkaan tapaaminen on yrityskummille aina hieno hetki, on sitten kysymyksessä ensimmäinen case tai hän on jo pitempään toiminut. Tuossa ensimmäisessä kohtaamisessa kun luodaan koko kummisuhteen perusta.

Yrittäjälle oma yritys on kuin perheenjäsen. Usein vielä merkittävämpi, sillä yrittäjä on perustanut firman, perinyt sen tai sitten ostanut. Joka tapauksessa yrityksen toiminta perustuu hänen näkemykseensä ja ohjaamiseensa. 

Tämä lähtökohta aiheuttaa tahtomattaan kohtaamiseen tietyn varautuneisuuden siitä huolimatta, että yrittäjä on itse havainnut tarvitsevansa yrityskummin apua. Alitajuisesti yrittäjä saattaa ehkä tuntea ettei ole hoitanut liiketoimintaansa tarpeeksi hyvin aivan kuten vanhemman on vaikea myöntää onnistuneensa lapsensa kasvatuksessa vain osittain.

Jotta yrityskummi menestyy neuvonnassa, hänen on onnistuttava rakentamaan luottamuksen silta yrittäjään. Työkalupakkiinsa yrityskummi tarvitsee siellä jo olevan raudanlujan ammattitaitonsa markkinointi-, talous- ja johtamisasioissa ohella ripauksen psykologiaa.

Ongelman ytimeen pääseminen edellyttää yrittäjän avautumista. Sen yrityskummi saa aikaan osoittamalla olevansa tarkkojen kysymysten esittäjä

mobilenavi_icon