Blogi


Rakkaalla lapsella on monta nimeä (14.1.2022)

Kävin jokin aika sitten mielenkiintoisen keskustelun toiminnastamme ja sen nimestä. Tuore yrityskummi kysyi minulta, että ”mitä voin sanoa tekeväni, kun en voi yrityskummitella”? Kummittelenko sitten vaan?”

Sanojen kanssa päivätyössäni pörräilevänä totean, että mentorointi on tietysti se oikea verbi, mutta koska rakkaalla lapsella on monta nimeä, en pistä pahakseni sitä kummitteluakaan – koska voihan se välillä jopa olla sitä; ajatus jonkun asian tekemisestä kummittelee takaraivossa ja toinen ihminen voi auttaa sitä ajatusta konkretisoitumaan. Itselleni sana ”kummitteleminen” kuulostaa jopa mukavan humoristiseltakin ja piirtää kuvaa rennommasta ja vapaammasta, ei niin aikatauluihin sidotusta lähestymistavasta.

Ymmärrän kuitenkin hyvin myös sen näkökulman, että sanana kummittelu voi olla harhaan johtavaa ja antaa liian kevyen kuvan tästä vastuullisesta tehtävästämme sekä ammattimaisesta toiminnastamme. Onkin hyvä muistaa, että raportoimme toiminnastamme mm. tuntimääriä, asiakas – ja jäsentyytyväisyyttä, tapahtumiemme onnistumisia sekä yrityskummialueiden toimintoja eteenpäin niille tahoille, jotka toimintaamme rahoittavat, sekä myös omille yrityskummeillemme, joita luonnollisesti kiinnostaa toimintamme vaikuttavuus ja onnistuminen. Kaikkein tärkeimpänä ryhmänä tietysti asiakkaamme eli yrittäjät, joille Suomen Yrityskummit ry edustaa tiettyä laatua ja toiminnan tasoa. Tästä meillä ei ole varaa tinkiä eikä antaa turhien mielikuvien pilata pääasiaa.

Jos saisin itsevaltiaana päättää, niin yrityskummit olisivat yrittäjien tukihenkilöitä, vaikkapa ”tukkeja” mielummin kuin kummeja. Uudelle nimelle olisi helpompi myös luoda mielikuva kuin jo vakiintuneelle käsitteelle. Veikkaanpa, että suurin osa lukijoista tuli viimeistään tässä kohdassa miettineeksi uskonnollista kummikäsitettä tai sijoittajaa; kummia, joka ottaa yrityksen taloudellisesti siipiensä suojaan. Tästä ei yrityskummiudessa kuitenkaan ole kysymys ja vaikka jo 25 vuoden ajan olemme tehneet työtä tunnettuuden eteen, ei yrityskummitoimintaa silti yleisesti tunnisteta. Johtunee ehkä myös siitä, että ulkopuolisella rahoituksella toimivalla vapaaehtoisorganisaatiolla ei yksinkertaisesti ole varaa ostaa Hesarin etusivun mainosta – tai minkään muunkaan sivun, ainakaan kovin säännöllisesti.

Olipa termi sitten mikä tahansa, yrityskummien toiminnan ytimessä on yrittäjän onnistuminen. Kaikilla, tarkkojen kriteerien mukaan valituilla yrityskummeilla, on valtavat määrät kokemusta ja tätä osaamista he haluavat käyttää yrittäjien hyväksi. Koska yrityskummi ei itse taloudellisesti hyödy toiminnasta, jää yrityskummin vapaaehtoistyön motivaatioksi vilpitön auttamisen halu sekä myös uuden oppiminen, sillä kohtaamisissa oppiminen on aina molemminpuoleista.

Yrittäjissä on paljon erilaisia toimijoita, mutta aika usein yrityskummi törmää kahteen asiaan: yrittäjän fokuksen hajaantuminen ja yletön haaveilu, tai sitten päinvastaisesti liika arkuus ja varovaisuus.  Yrityskummilta vaaditaan aika paljon kokemusta, pelisilmää ja rohkeuttakin tuoda esille epäkohtia, ja tämä onkin mielestäni toiminnan tärkein osuus. Koska yrityskummilla ei itsellään ole yrittäjään nähden taloudellisia intressejä eikä myöskään irtisanomisaikaa, voi yrityskummi puhua hyvinkin vapaasti. Aina ei yrittäjä puheesta pidä, mutta rehellisyys ja avoimuus ovat kuitenkin toiminnan avainasemassa. Hyvä on muistaa, että yrittäjä tekee kuitenkin aina päätökset itse ja yrityskummi on vain ajatusten pallotteluseinä.

Auttamisen ilo on yrityskummin sydämen asia, kutsuttiinpa tekemistä sitten millä nimellä tahansa.

Maija Aarnio, yrityskummi, Suomen Yrityskummit ry:n varapuheenjohtaja

maija.aarnio(at)yrityskummit.fi

-- Maija Aarnio pieni kuva (3_Aarnio_Maija_pieni_kuva.jpg)

Parempia päätöksiä kolmen kysymyksen avulla (16.12.2021)

Milloin teit viimeksi hyvän päätöksen? Saanko arvata: muutama hetki sitten. Miten voin sen tietää? Taustalla on tutkijoiden tulos siitä, että jokainen meistä tekee jatkuvasti päätöksiä, peräti 30 000 – 60 000 joka ainoa päivä. Joku niistä osui varmaankin viime hetkiin.

Entä miksi arvelen päätöksesi olleen hyvä? Päätöksistämme valtaosan – useimpien asiantuntija-arvioiden mukaan 90–95 prosenttia – teemme tiedostamattomasti, kuin automaattiohjauksella. Ne ovat usein hyviä päätöksiä, koska ne perustuvat aikaisempiin kokemuksiin ja toistoihin. Valinnoissamme heijastuvat myös mielemme pohjalla olevat tavoitteemme ja arvomme, eli nuo päätökset ovat hyviä omien kriteeriemme pohjalta arvioituina.

Mutta monien päätösten tekoon tarvitaan myös tietoista mieltämme. Kun toimimme työssä, kasvatamme yritystämme ja haluamme menestyä omalla sarallamme kohtaamme asioita ja tilanteita, jotka vaativat meiltä paljon harkintaa. Liiketoimintaan liittyvät ratkaisut eivät ole helppoja. Usein käy niin, että ajatuksemme alkavat kiertää kehää ja jäämme jumiin joihinkin ratkaisemattomilta tuntuviin kohtiin. Kuitenkin näitä isompiakin päätöksiä on pakko tehdä. Mikä neuvoksi?

Päätöksenteon prosessia voi tehostaa sillä, että ”paaluttaa” ajatustyötä muutaman kysymyksen avulla. Yrittäjälle erityisen oleellisia ovat seuraavat kolme kysymystä.

Miksi teen tämän päätöksen? Ensimmäinen, ja tärkein, kysymys on: miksi teen tämän päätöksen? Mitä haluan sillä saavuttaa? Miten päätös tukee yritykseni vision saavuttamista ja strategian toteutumista? Loppujen lopuksi, yrityksessähän ei pitäisi mitään muuta tehdäkään. Päätökset heijastavat aina tekijöidensä arvomaailmaa. Yrityksen päätösten tulee aina tavalla tai toisella tuoda hyötyä asiakkaalle. Vastuullisuus on toinen esimerkki tärkeästä perusteesta. On myös hyvä miettiä rehellisesti, onko tekemässä tiettyä päätöstä vain siksi, että muut tekevät samoin. Tai siksi, ettei itse uskalla muuttaa tuttua ja turvallista vanhaa toimintamallia, vaikka aavistaa, että syytä olisikin.

Mille perustan valintani? Toinen kysymys on: miten teen päätöksen, mille perustan valintani? Kokeneiden päätöksentekijöiden ohje tähän on, että kannattaa olla systemaattinen. Kun ongelma tai mahdollisuus on määritelty, tunnistetaan erilaiset päätösvaihtoehdot. Tämän jälkeen ne arvioidaan ennalta asetettujen kriteerien pohjalta.  Arvioinnissa tulee käyttää tietoa, kokemuksia ja dataa niin paljon kuin suinkin on mahdollista. Intuitiolla on tärkeä rooli erityisesti silloin kun on kyseessä ennalta tuntematon tai hyvin monimutkainen asiakokonaisuus. Miten-kysymykseen vastattaessa on siis olennaista, ettei hypätä johtopäätöksiin liian aikaisin, vaan edetään vaihe vaiheelta.

Keitä minun tulisi ottaa mukaan päätöksentekoprosessiin?  Kolmas kysymys on: kuka tai keitä minun tulisi ottaa mukaan päätöksentekoprosessiin?  Selkeää on, että vain yrittäjä itse voi tehdä lopullisen päätöksen. Kuitenkin on erittäin viisasta hankkia näkemyksiä eri tahoilta. Eri ihmiset näkevät asiat aina jossain määrin eri tavoin. Päätöksen laatu paranee poikkeuksetta, kun valintatilannetta tarkastellaan eri näkökulmista. Useat yritykset ottavat ulkoisiakin sidosryhmiä mukaan strategiaprosessiinsa omien työntekijöidensä lisäksi. Näin sitoutetaan eri tahoja yrityksen toimintaan samalla kun saadaan hyviä näkemyksiä tuloksellisen toiminnan rakentamiseen.

Kysymykset pitävät ajatusprosessin oikealla tiellä ja auttavat eteenpäin. Ne varmistavat, että päätös on niin hyvä kuin se voi olla – tulevaisuuden tilanteitahan emme kukaan voi kuitenkaan ennustaa. Päätös ei ole koskaan väärä, jos se on tehty hyvän prosessin pohjalta.

Palataanpa vielä noihin alussa mainittuihin tiedostamatta tekemiimme päätöksiin. Nehän pelastavat arkemme. Niiden ansiosta meille jää aikaa uppoutua paljon harkintaa vaativiin isompiin päätöksiin. Mutta vaarana on, että ajatteluumme syntyy aikojen kuluessa erilaisia vinoumia ja alamme toimia huomaamattamme ei-toivotulla tavalla. Niinpä meidän tottumuksemme pitäisi myös välillä ”kalibroida” – ja apuna voi käyttää tuota samaa kysymyspatteristoa.

Päivi Heikinheimo, yrityskummi

Kirjoittaja on yrityskummi, joka on julkaissut kirjan Päätöksen juoni (Alma Talent 2021). Hän julkaisee myös podcastia Päätäoikein. 

paivi.heikinheimo(at)keyconsulting.fi

 -- Päivi Heikinheimo (Päivi_Heikinheimo.jpg)

Kun aika on luopua (8.11.2021)

”Sukupolvenvaihdos, yrityskauppa, lahjanluonteinen kauppa, osakekauppa, MBO- kauppa, liiketoimintakauppa, EBO- kauppa, lahjoitus, osakeanti, spin-off -kauppa...” Kaikki sanoja, jotka liittyvät yrityksen omistusjärjestelyihin, osa yrityskauppoihin, osa sukupolvenvaihdoksiin ja osa molempiin. Eipä siis ihme, jos tämän asian kanssa ensimmäistä kertaa ollessa tekemisissä on pää pyörällä.

Ehkäpä olet ollut mukana jonkin pankin tai kehittämisyhtiön järjestämässä Omistajanvaihdos teema-illassa jossa suurin osa illan aikana saadusta tiedosta on mennyt ns. hilseen yli. Etenkin lakitekstit osaavat olla monimutkaisia ja ne eivät ihan ensi kuulemalla aukea.

Pääasia kuitenkin on se, että olet alkanut kerätä tietoa yrityksen omistusjärjestelyyn liittyvistä asioista. Se on hyvä alku sille, että joskus tilanne voi konkretisoitua. Ehkäpä aviopuoliso, rahoittajapankki, yrittäjäystävät, lapset tai joku muu sidosryhmä ovat jo osoittaneet huolensa asiasta.

Mikäli sinulla on työntekijöitä, niin myös he ovat huomanneet ikääntymistäsi ja pohtivat asiaa omista lähtökohdistaan. Esimerkiksi työporukoissa toimiva nuori mies, joka juuri on mennyt avioliittoon, miettii uskaltaako ottaa pankkilainan talon ostoa varten, kun työpaikan tulevaisuus on epäselvä.

Sanalla sanoen sinun päätöksesi vaikuttavat monen ihmisen elämään. Siispä miettiessäsi omistajanvaihdosta yrityksessäsi, niin aloita se ajoissa! Muista, että perheen sisäinen SPV ja taas vuorostaan yrityskauppa poikkeavat monella tavalla juridisesti ja verotuksellisesti toisistaan, vaikka molemmissa tapauksissa yritysjärjestelyitä tehdäänkin. Ja mikseipä ne työntekijätkin voisivat olla potentiaalisia yrityksesi ostajia, jos ei muita löydy. Tällöin puhutaan henkilöstöomistuksesta eli ns. EBO- kaupasta, jotka pikkuhiljaa alkavat yleistyä Suomessakin. Esim. USA:ssa EBO- kaupat ovat yleisiä ja niille on mm. ihan omat rahoitusjärjestelyt.

Jos taas olet siinä onnellisessa asemassa, että perheestäsi löytyy yritykselle jatkaja, niin onnittelen. Totuus nimittäin on, että vain neljännes omistajanvaihdoksista tapahtuu perheen sisällä, valitettavasti.

Mutta jos olet tässä tilanteessa, niin muista keskustella asiasta kaikkien asianomistajien - perillisten - kesken. Hyvä idea on koota koko perhe koolle ja puida asiaa yhdessä. Tällöin on syytä, että joku ulkopuolinen yrityksen tunteva henkilö, vaikkapa tuttu yrityskummi, on mukana tilaisuudessa.

Joskus minulta kysytään, miten pitkään yrityksen myymisessä menee. Olen usein vastannut, että se on normaali odotusaika eli yhdeksän kuukautta, joten harvoinpa asiat nopeasti etenevät. Toki on poikkeuksiakin. Mutta se perheen sisäinen SPV onkin sitten kimurantimpi juttu, sen lopulliseen toteutukseen voi kulua vuosia, jopa vuosikymmeniä.

Jollei sitten tee niin kuin eräs yrittäjä, jolla oli kolme poikaa. Hän kutsui minut ja perilliset sekä heidän vaimonsa yhteiseen palaveriin. Siellä hän itsevaltiaasti ilmoitti päättäneensä yrityksen osakekannan siirrosta pojilleen tarkan suunnitelman mukaisesti. Järjestelyn ehtona oli, että pojat tekevät nykyisten tai tulevien vaimojensa kanssa tiukan avioehdon niin ettei näillä ole mitään omistusoikeutta eikä hallintaoikeutta yhtiön omaisuuteen. Ei nyt eikä tulevaisuudessa. Kylläpä oli vaimojen posket punaisena, mutta SPV: n suunnitelma oli täten kiveen hakattu ja sillä mentiin.

Onnistunut omistajanvaihdos edellyttää siis valmistautumista ja moni yrityksestään luopuva yrittäjä on kokenut yrityskummin kanssa käytävät keskustelut tärkeiksi prosessin käynnistymiselle. Kun asiat, termit ja työkalut on kartoitettu yrityskummin kanssa, niin sen jälkeen on huomattavasti helpompi lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan omistajanvaihdosta asiantuntijoiden opastuksella.

Tapani Hirvonen, yrityskummi

Kirjoittaja on yrityskummi, joka työelämässään on ollut mukana toteuttamassa satoja yrityskauppoja ja sukupolvenvaihdoksia.

 -- Tapani Hirvonen (1__DSC8619.jpg)

Kuuntele, yrityskummi! (15.10.2021)

Uuden asiakkaan tapaaminen on yrityskummille aina hieno hetki, on sitten kysymyksessä ensimmäinen case tai hän on jo pitempään toiminut. Tuossa ensimmäisessä kohtaamisessa kun luodaan koko kummisuhteen perusta.

Yrittäjälle oma yritys on kuin perheenjäsen. Usein vielä merkittävämpi, sillä yrittäjä on perustanut firman, perinyt sen tai sitten ostanut. Joka tapauksessa yrityksen toiminta perustuu hänen näkemykseensä ja ohjaamiseensa. 

Tämä lähtökohta aiheuttaa tahtomattaan kohtaamiseen tietyn varautuneisuuden siitä huolimatta, että yrittäjä on itse havainnut tarvitsevansa yrityskummin apua. Alitajuisesti yrittäjä saattaa ehkä tuntea ettei ole hoitanut liiketoimintaansa tarpeeksi hyvin aivan kuten vanhemman on vaikea myöntää onnistuneensa lapsensa kasvatuksessa vain osittain.

Jotta yrityskummi menestyy neuvonnassa, hänen on onnistuttava rakentamaan luottamuksen silta yrittäjään. Työkalupakkiinsa yrityskummi tarvitsee siellä jo olevan raudanlujan ammattitaitonsa markkinointi-, talous- ja johtamisasioissa ohella ripauksen psykologiaa.

Ongelman ytimeen pääseminen edellyttää yrittäjän avautumista. Sen yrityskummi saa aikaan osoittamalla olevansa tarkkojen kysymysten esittäjän lisäksi hyvä kuuntelija. Heikkojen signaalien havaitseminen yrittäjän yleensä  hyvin menee -henkisestä esittelystä on taito. Rekisteröimällä mieleensä nuo yrityksen  todellisuudesta kertovat vihjeet yrityskummi saa muun informaation täydennykseksi arvokasta pääomaa vastaukseksi yrittäjän kysymyksiin, miksi myynti ei meillä suju, miksi viivan alle jää niin vähän.

Kuuntelemalla ja tallentamalla yrittäjän viestit syntyy samalla keskinäinen luottamus. Sen kautta dialogi nousee kuin luonnostaan uudelle tasolle ja yrittäjä onnistuu tavoitteissaan yrityskummin tuella.

Pauli Leimio, yrityskummi

-- Pauli Leimio (Leimio_Pauli.jpg)

Yrityskummin vastuu ja velvollisuus (8.9.2021)

Kun ryhdyin yrityskummiksi annoin lupauksen toimia yrittäjän tukena - luvaten osaamiseni ja taitoni yrittäjän käyttöön ja hänen hyväkseen. Olen nyt toiminut yli 10 vuotta yrityskummina ja kun kuulin, että minut on valittu Vuoden Yrityskummiksi, ryhdyin miettimään tarkemmin mitä asioita meidän jokaisen yrityskummin tulisi ottaa huomioon, kun aloitamme yrityskummina.

Ennen ryhtymistään jokaisen pitää punnita, miksi minä haluan yrityskummiksi? Mitkä ovat minun motiivini?

Periaatteessa yrityskummi ei ole vastuussa, mutta käytännössä yrityskummin on voitava seisoa sanojensa takana. Vaikka asiakas vastaa toiminnastaan, jokainen yrityskummi vastaa keskustelun kulusta ja sen sisällöstä.

Vapaaehtoistoiminta edellyttää vastuuta kuten mikä tahansa toiminta. Yrittäjää pitää osata kuunnella, myös ne rivien välissä olevat asiat. On uskallettava esittää kysymyksiä, kaivauduttava pinnan alle.

Yrityskummin on myös lunastettava lupauksensa toimia yrittäjän parhaaksi, mikä tarkoittaa myös uusien asiakkaiden vastaanottamista. Yrityskummi antaa toimintalupauksen järjestölleen ja uusille asiakkaille.

Kaikki vapaaehtoistoiminta vaatii aktiivisuutta ja yrityskummiksi aikovan pitääkin miettiä omaa jaksamistaan ja halua toimia oman toimialansa ulkopuolisissa toimialoissa. Tiedon jano ja innovativisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia onnistumisen kannalta. Aina on aika oppia uutta, hakea tietoa ja opiskella.

Yrityskummina voi unohtaa iän karttumisen ja jatkaa elämän mittaista kokemusten kartuttamista. Kun yrittäjän omat ajatukset ovat solmussa, yrityskummi tuo keskusteluyhteyden ja ratkaisukeskeisellä toimintatavalla löytää oikeat kysymykset solmujen avaamiseen. Joskus riittää vertaistukena keskustelu. Ja täytyy myös muistaa, että kaikilla yrittäjillä ei ole ongelmia, Monet kokevat polkunsa vain yksinäiseksi.

Kummankinpuoleinen luottamus on toiminnan kulmakivi, johon on hyvä rakentaa.

Näiden ajatusten kautta minulle on syntynyt hyvä ja motivoiva yrityskummisuhde monen nuoren yrittäjän kanssa. Olen ollut erittäin iloinen kaikista niistä kohtaamisista joita olen vuosien varrella yrittäjien kanssa kokenut. Näistä keskustelusta olen myös itse saanut virtaa ja se on jaksanut viedä myös minua eteenpäin.

Riitta Lehtonen, Vuoden Yrityskummi 2021

-- Riitta Lehtonen (Riitta_Lehtonen_(3).jpg)

Jonglööri-yrittäjä uupuu - eikä tuloksia synny (6.8.2021) 

Me yrityskummit kohtaamme toiminnassamme pienyrittäjiä, joilla on mitä moninaisempia haasteita liiketoimintansa kehittämisessä. Yksi yleisimpiä yrittäjätyyppejä on mikro- tai yksinyrittäjä, joka tekee pitkiä päiviä, viikonlopputöitä eikä juurikaan pidä lomia.

Hänen agendallaan on jatkuvasti, lukuisten kiireellisten tehtävien lisänä, joukko uusia ideoita ja sivubisneksiä, joiden edistäminen vaatii huomiota tai toimenpiteitä. Kovasta työpanoksesta huolimatta yrityksen tulos usein on heikko. Kutsun tällaista yrittäjää jonglööri-yrittäjäksi. Yrittäjille on tyypillistä innostua uusista ideoista. Näitä saattavat olla uudet versiot nykyisistä tuotteista tai palveluista, uudet asiakaskunnat ja markkinat tai kokonaan uudet liikeideat. Olen tavannut pienyrittäjiä, joilla on samanaikaisesti toiminnassa kolme eri yritystä täysin toisistaan poikkeavilla toimialoilla. Kaikkia näitä pyöritti yksi ja sama yrittäjä.

Luovuus ja innostus ovat yrittäjälle tyypillisiä ja tarpeellisia ominaisuuksia. Juuri näistä moni menestyvä yritys on saanut alkunsa. Niin tärkeää kuin ideointi ja luovuus onkin, vaatii onnistuminen yritystoiminnassa myös kurinalaisuutta ja keskittymistä. Haasteena on oivaltaa mitkä toiminnot ovat yrityksen menestyksen kannalta keskeisiä ja tärkeitä – ja keskittyä niiden hoitamiseen kunnolla. Hyvien ja rakkaiden ideoiden karsiminen on usein vaikeaa. Niin syntyy tilanne, jossa liikeideoita ja erilaisia ideoita pyörii jatkuvasti yrittäjän päässä – ja kuluttavat hänen voimavarojansa.

Kirjallisuudesta tuttu lause ”Kill Your Darlings” pätee usein myös yritystoiminnassa. Rakkaat mutta tuottamattomat liikeideat ja toiminnot kannattaa unohtaa ja keskittyä niihin, joissa tuotto tai potentiaali on parasta. Yrittäjän kannattaa myös muistaa, että kannattamattoman liiketoiminnan pyörittäminen vie aina hänen resurssejaan tuottavasta työstä. Niitä tunteja ei kuitenkaan riitä loputtomiin.

Kun yrityskummi ja yrittäjä aloittavat mentoroinnin niin ensimmäisiä asioita, joihin paneudutaan, on hakea yrityksen liiketoiminnan ydin ja sen keskeiset menestystekijät. Kun nämä on määritelty niin yrittäjän huomio keskittyy näiden tekijöiden - ja vain niiden - kehittämiseen. Yrittäjän energia ja työpanos suuntautuu silloin oikeisiin asioihin ja sivuseikat jäävät taka-alalle. Monesti tämän oivaltaminen onkin mentoroinnin tärkein tulos. Yrityskummin tarjoama mentorointi ja tuki toimivat käytännössä katalysaattorina oikean fokuksen löytymiselle. Kun yrittäjä joutuu konkretisoimaan ja avaamaan ajatuksiaan ja pohtimiaan asioita niin niiden tärkeysjärjestys usein samalla kirkastuu. Näin on yhdessä mentorin kanssa löydetty se polku, jota pitkin kulkemalla yrityksen kasvu ja menestys toteutuu - ja samalla myös yrittäjän arki helpottuu.


Peter Schulman, yrityskummi

peter.schulman(at)yrityskummit.fi

-- Peter Schulman (1_schulman_peter001websize.jpg)

Strategista johtamista, mihin ja miksi? (1.7.2021)

Olemme viime viikkoina yrityskummien hallinnossa käsitelleet järjestön strategisia asioita. Mitä ne ovat? Miksi, meillähän on strategia ja vastahan sitä päivitettiin? Miten nämä asiat poikkeavat yhteisön normaalista päätöksenteosta? 

Aiheellisia kysymyksiä. Aluksi on todettava, ettemme lainkaan ajattele ylätason strategisia lausumiamme joita ovat esimerkiksi missio, visio, arvot sekä strategiamme päälinjaukset. Nämä esiintyvät dokumentaatiossamme, ja näistä johdettuja ajatuksia esitämme eri tilaisuuksissa yleisöille. 

Käsittelemme strategiaa “välivuosina” arvioidaksemme sen ajanmukaisuutta. Toimintaympäristömme on juuri nyt nopeassa muutoksessa, ehkä nopeammassa kuin koskaan aiemmin toimintamme historiassa. On siis välttämätöntä havainnoida muutoksia ja ottaa ne huomioon. Edelleen, kun on kyse strategisesta pohdinnasta, on perspektiivi normaalia päivittäistä toimintaa paljon pitempi ja vakavampi. Puhummehan silloin toimintamme jatkuvuutta uhkaavista tai toisaalta sitä tukevista ilmiöistä. Erityisen tärkeää on myös havaita, ettemme pohdi ajan ilmiöitä vain tämän järjestön toimintaa ajatellen, vaan ymmärtääksemme, mitä asiakkaidemme, pääosin palveluita tuottavien mikro- ja yksinyrittäjien, on osattava ennakoiden ottaa huomioon pysyäkseen ja edetäkseen omilla markkinoillaan ja miten havahduttaa asiakkaamme niihin. 

Millaisia ilmiöitä toimintaympäristössämme on menneillään? Suomalainen yrittäjäkunta ikääntyy, kymmeniä tuhansia omistajanvaihdoksia tarvitaan jatkuvuuden ja kansantaloutemme turvaamiseksi, tarkoittaen käänteisesti uusia, nuorempia ja usein akateemisesti koulutettuja yrittäjiä, joilla on jo vahvat perustiedot. Suurten kaupunkien keskustojen tyhjeneminen kivijalkamyymälöistä on aikamme ilmiö, joka toisaalta johtaa suurempiin yksiköihin ostosparatiiseissa ja toisaalta nykytrendiin, verkkokauppoihin (tätä myös korona lienee vauhdittanut). Edelleen, kaiken tämän yllä, toisaalta ohjaavana perusilmiönä sinänsä, toisaalta muiden trendien seurauksena etenee digitalisaatio, megatrendi, jolla on joko välitön tai epäsuora vaikutuksensa kaikkeen toimintaan. Se luo itsessään uusia liiketoimintamahdollisuuksia toisaalta tuotekehityksenä ja liikeideoina, toisaalta tapana toteuttaa liiketoimintaa. Digitalisaatio myös mahdollistaa ja tehostaa yhtä ajan ilmiöistä, nopeasyklisyyttä, jossa liikeideat ja yritykset tulevat ja menevät nopeasti. Erityisesti tuotannollisessa toiminnassa toiminnanohjausjärjestelmät ovat jo valtavirta, joka ohjaa ja virtauttaa logistiset ketjut uudelle tehokkuuden tasolle ja puristaa vaihto-omaisuudesta ilmat pois tukien kilpailukykyä pääomanhallinnan kautta. Ilmiöistä, joista kirjoitetaan lukuisia kirjoja, on mahdotonta puhua kattavasti yhdessä kappaleessa  

Entä mitä tällä kaikella on tekemistä yrityskummitoiminnan kanssa? Paljon! Strategisessa pohdinnassa kyse on kyvystämme vastata muuttuvan markkinan ja uusien olosuhteiden tuomiin tarpeisiin, havaita ne, reagoida tarvittaessa ja varmistaa siten olemassaolomme perusta torjuen uhkia, tarttumalla mahdollisuuksiin ja vahvistaen vahvuuksiamme. Ydinkysymys on osaamisemme vahvuus ja riittävyys tämän päivän olosuhteissa. Aktiivisten yrityskummiemme määrä, ikärakenteestamme, kykymme ja halumme seurata maailmaa ympärillämme, alueidemme nykyistä tasaisempi eteneminen ja hiljaisempien alueiden tuki, yhteistyömuodot kumppaniorganisaatioidemme kanssa, osaamistemme ylläpito ja kehitys mukaanlukien Yrityskummi-Akatemian kehittäminen ovat esimerkkejä jatkuvuutta tukevista päätösasioistamme, jotta vastaamme yrittäjien haasteisiin myös tulevaisuudessa. Yrityskummeilta ei odoteta huipputason koodausosaamista tai uusimpien toimialojen erityisosaamista, sen sijaan liikkeenjohtamisen osa-alueiden ja lainalaisuuksien hallinta, kannattavuuden seuranta sekä kysynnän luonti markkinointitoimenpitein ovat vahvuuksiamme, ja niitä tarvitaan muuttuvissakin olosuhteissa. Kaikkea tätä edistämme yhdessä, kuitenkaan liikaa häiritsemättä ydintoimintaamme, yrityskummipalvelua. Työsarkaa siis riittää! 

Kaarlo Nurmiranta, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Yrityskummit ry     

kaarlo.nurmiranta(at)yrityskummit.fi   

-- Kaarlo Nurmiranta pj (1_Kaarlo_Nurmiranta_pj.jpg)
mobilenavi_icon